Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kehitysyhteistyö - Suomen suurlähetystö, Hanoi : Kehitysyhteistyö

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Hanoi

Lotte Center Hanoi, 24th floor
54 Lieu Giai street, Ba Dinh district
Hanoi, Vietnam
Puh.+84-4-3826 6788
Sähköposti: sanomat.han@formin.fi
English | Suomi | Svenska | Tiếng Việt | facebook
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 

Kehityspolitiikka luo suuntaviivat kehitysyhteistyölle

Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Sen pohjana ovat YK:n vuosituhatjulistuksesta johdetut vuosituhattavoitteet, jotka tähtäävät äärimmäisen köyhyyden poistamiseen.

Mosambikilainen nainen puunhakkuussa. Kuva: Juha Peurala.Kuva: Juha Peurala.

Suomi yhdistää kehityspolitiikkaansa ihmisoikeudet, sillä kehitys ei ole kestävää ilman kaikkien oikeutta ja mahdollisuutta osallistua oman kehityksensä määrittelyyn ja toteutukseen.

Kehityspolitiikalla ja käytännön kehitysyhteistyöllä tuetaan kehitysmaiden omia kehityspyrkimyksiä. Kehityspolitiikan toteutusta ohjaa helmikuussa 2012 hyväksytty Suomen kehityspoliittinen toimenpideohjelma.

Suomi on EU:ssa sitoutunut saavuttamaan kehitysyhteistyömäärärahoissa 0,7 prosentin osuuden bruttokansantulosta vuoteen 2015 mennessä.

Kehityspolitiikan neljä painopistettä

Pelkkä talouskasvu ei riitä kattavien kehitysvaikutusten aikaansaamiseen. Inhimillisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen tasa-arvon vahvistuminen sekä toimiminen luonnon kantokyvyn rajoissa huomioidaan kaikessa Suomen rahoittamassa kehitysyhteistyössä.

Suomi painottaa kehityspolitiikassaan neljää osa-aluetta:

1. Ihmisoikeuksia edistävä, demokraattinen ja vastuullinen yhteiskunta
Eräs Suomen tärkeimpiä tavoitteita on tukea toimivien ja demokraattisten julkisten instituutioiden rakentamista. Ne ovat demokraattisen valtion perusedellytyksiä. Lähestymistavassa korostuvat kansalaisyhteiskunnan toimintavapaus sekä korruption vastainen työ. Suomi kiinnittää erityishuomiota konflikteihin liittyviin ihmisoikeusloukkauksiin.

2. Osallistava ja työllistävä vihreä talous
Suomi tukee toimintaympäristöä, joka lisää investointeja, yrittäjyyttä, vastuullista yritystoimintaa ja ihmisarvoisia työpaikkoja. Tähän pyritään edistämällä julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan kumppanuuksia. Eriarvoisuutta vähentävä vihreä talouskasvu sekä oikeudenmukaisuuteen pyrkivä talouspolitiikka luovat mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan, työhön, ja perusturvaan. Kumppanimaiden verojärjestelmien ja julkisen varainhoidon vahvistaminen on tärkeää.

3. Luonnonvarojen kestävä hallinta ja ympäristönsuojelu
Kehityspolitiikalla tuetaan kestävää luonnonvarojen hallintaa, ympäristönsuojelua ja luonnon monimuotoisuutta. Suomi tavoittelee globaalia ruokaturvaa. Suomi sitoutuu ilmastorahoitukseen sekä auttaa kehitysmaita sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

4. Inhimillinen kehitys
Lasten ja nuorten oikeutta koulutukseen tuetaan ja koulutus- ja terveysjärjestelmiä vahvistetaan. Tavoitteena on myös edistää nuorten työllistymistä. Terveyden alalla Suomi paneutuu muun muassa seksuaali- ja lisääntymisoikeuksien ja seksuaali- sekä äitiysterveyden parantamiseen.

Nepalilaisella terveysasemalla. Kuva: Marja-Leena Kultanen.

Suomen toimintatavassa korostuvat periaatteet

Suomi pyrkii kehitysyhteistyöllään tukemaan kehitysmaiden omaa kehitystä ja tähtää jatkuvasti parempaan tuloksellisuuteen. Tavoitteiden asettaminen maa- ja järjestötasolla ja pitkäjänteinen suunnitelmallisuus ovat tärkeitä, kuten myös seuranta ja toiminnasta oppiminen.

  • Omistajuus. Kehitysyhteistyötä tehdään sen perusteella, mitä kumppanimaa kansalaisineen omasta kehityksestään linjaa. Tarpeita ja tavoitteita ei voida antaa ulkoa päin.
  • Kestävyys ja vaikuttavuus. Kehityspolitiikalla ja kehitysyhteistyöllä tähdätään kestäviin tuloksiin, joilla on pitkän ajan kantavuutta.
  • Avoimuus. Avoimuutta edellytetään sekä avunantajilta että kumppanimailta. Julkisen päätöksenteon ja varainkäytön pitää olla läpinäkyvää, ja tuloksista pitää viestiä avoimesti.
  • Johdonmukaisuus. Jotta köyhyyden vähenemiseen pystyttäisiin vaikuttamaan mahdollisimman tehokkaasti, tähdätään niin kehityspolitiikan sisällä kuin eri politiikkalohkojen välilläkin johdonmukaisuuteen. Yksin kehityspolitiikalla ei voida saavuttaa haluttuja päämääriä, vaan kehitysvaikutukset tulee huomioida myös muussa päätöksenteossa.

Mihin apu suuntautuu?

Toiminnan painopiste on Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneissä maissa sekä eräissä hauraissa valtioissa. Suomen kehitysyhteistyön pitkäaikaisia kumppanimaita ovat Etiopia, Sambia, Tansania, Kenia, Mosambik, Nepal ja Vietnam.

Alueellisen kehitysyhteistyön kautta Suomi tukee rajat ylittävien ongelmien ratkaisua latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Laajemman Euroopan aloite painottuu Keski-Aasiaan.

Suomi edistää kehityspoliittisia tavoitteitaan sekä rahoituksella että politiikkavaikuttamisella. Työtä tehdään kahdenvälisesti, monenkeskisesti ja EU:n kautta. Toteuttajina voi olla esimerkiksi valtiollisia toimijoita, kansalaisjärjestöjä tai yksityisiä yrityksiä.

Lue lisää ulkoministeriön sivuilta:

© Suomen suurlähetystö, Hanoi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot