Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Hanoi : Tietoa Vietnamista : Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Hanoi

Central Building, 31 Hai Ba Trung
Hanoi, Vietnam
Puh.+84-4-3826 6788
Sähköposti: sanomat.han@formin.fi
English | Suomi | Svenska | Tiếng Việt | facebook
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Vietnam

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Ulkopolitiikka

Ulkopolitiikan yleinen suuntaus

 

Vietnamista on viime vuosikymmenen aikana tullut kansainvälisen yhteisön aikaisempaa rakentavampi jäsen, ja maan ulkopolitiikka on muuttunut aiempaa aktiivisemmaksi. Suhteita ylläpidetään nyt kaikkiin valtioihin. Vaikeasta lähihistoriastaan johtuen Vietnam antaa suuren arvon rauhanomaisille suhteille muiden valtioiden kanssa.

 

Vietnam oli sotatilassa toisen maailmansodan lopulta aina 1990-luvun alkuun asti, jolloin se veti viimeiset joukkonsa pois Kambodzhasta. Sillä on kuitenkin edelleen raja- ja aluekiistoja naapureidensa kanssa, mutta niistä on pyritty sopimaan muun muassa Kaakkois-Aasian valtioiden järjestössä ASEANissa (Association of South East Asian Nations). Etelä-Kiinan meren aluekiistat ovat kuitenkin pysyneet agendalla. Vietnam on näkyvästi osallisena Paracel- ja Spratly-saaria koskevissa rajakiistoissa.

 

Suhteet Kiinaan

 

Suuri rajanaapuri Kiina on ja pysyy Vietnamin ulkopolitiikan keskiössä. Suhteet Kiinaan ovat osittain normalisoituneet ja kaupankäynti on aktiivista. Maat ovat päässeet sopuun rajankäynnistä maalla ja Tonkinin lahdella sekä yhteistyöstä kalastuselinkeinon alalla. Sen sijaan Etelä-Kiinan meren aluekiista (Vietnamissa Itämeri) luo suhteisiin merkittävää jännitystä.

 

Vuonna 2003 Kiina ehdotti yhteistyötä Spratly-saarten öljy- ja mineraalivarojen hyödyntämisessä. Vietnam kieltäytyi yhteistyöstä ja vaati itselleen kaikkia saaria. Vuonna 2004 Vietnam ryhtyi kehittämään turismia saarilla ja kauppareittejä saarten ympäristössä, mikä synnytti Kiinan ja Vietnamin välille sanallisen kiistan. Alueen taloudellisen ja strategisen merkityksen nähdään olevan suuri. Vietnam ja muut ASEAN-maat käyvät neuvotteluja Kiinan kanssa Etelä-Kiinan meren tilanteen ratkaisemiseksi.

 

Keväällä 2014 merialuekiista kärjistyi, kun Kiina vei öljynporauslautan Paracel-saarten lähistöllä olevalle alueelle, joka on Vietnamin näkemyksen mukaan selkeästi sen talousvyöhykettä (EEZ, Exclusive Economic Zone). Tilanne merellä oli hyvin jännittynyt ja kiinalaisalukset käyttivät muun muassa vesitykkejä vietnamilaisaluksia kohti. Kiina näkee toimivansa omilla aluevesillään, sillä se näkee miltei koko Etelä-Kiinan meren omana alueenaan (niin kutsutun yhdeksän rajaviivan alue, "nine dotted line"). Tapahtumat johtivat myös merkittäviin kiinanvastaisiin mielenosoituksiin ja mellakointiin Vietnamissa. Mellakoissa kohteena oli erityisesti kiinalaisomistuksessa olevat tehtaat Vietnamissa. Väkivaltaisuuksissa kuoli ainakin muutama kiinalainen tehdastyöntekijä ja toistasataa loukkaantui. Kiina ilmoitti evakuoineensa muutama tuhat kiinalaista Vietnamista.

 

Samalla Kiinasta on myös kehittynyt Vietnamin suurin kauppakumppani. Erityisesti Vietnamin tuonti Kiinasta on hyvin merkittävä. Vuonna 2013 kauppa-alijäämä Kiinan kanssa oli 19,7 miljardia dollaria.

 

Suhteet Yhdysvaltoihin

 

Yhdysvallat päätti kauppasaartonsa Vietnamiin vuonna 1994, ja maiden väliset diplomaattiset suhteet solmittiin vuonna 1995. Tämän jälkeen maiden väliset suhteet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvallat on tullut Vietnamille entistä tärkeämmäksi vuoden 2001 lopulla tapahtuneen kahdenvälisen kauppasopimuksen solmimisen jälkeen. Lisäksi vientiriippuvainen Vietnam on mukana 12 Tyynenmerenmaan (muun muassa Meksiko, Kanada, Australia ja Japani) kumppanuusneuvotteluissa (Trans-Pacific Partnership, TPP). Myös TPP-kauppaneuvotteluissa suurin porkkana Vietnamille on vielä parempi pääsy Yhdysvaltojen markkinoille.

 

Vietnamin ja Yhdysvaltojen lähentymisen konkreettinen osoitus oli Vietnamin pääministerin Phan Van Khain vierailu Yhdysvaltoihin kesäkuussa 2005. Kyseessä oli ensimmäinen tämän tason vierailu Vietnamin sodan päättymisen jälkeen. Tämän jälkeen presidentti Bush vieraili Vietnamissa vuonna 2006 ja presidentti Triet puolestaan Yhdysvalloissa vuonna 2007. Vierailuvaihto on jatkunut tiiviinä sen jälkeenkin. Vietnamin pääministeri Dung vieraili Yhdysvalloissa 2008. Ulkoministeri Clinton vieraili Hanoissa kahdesti; Vietnamin ASEAN-puheenjohtajuusvuotena 2010 sekä heinäkuussa 2012. Vuonna 2013 presidentit Sang ja Obama allekirjoittivat Washingtonissa yhteistyösopimuksen, jonka myötä maiden suhteita syvennettiin entisestään. Ulkoministeri Kerry kävi Vietnamissa joulukuussa 2013.

 

Vietnamin taloudelliset suhteet Yhdysvaltoihin ovat harmoniset, mutta samalla Yhdysvallat seuraa hyvin aktiivisesti Vietnamin ihmisoikeustilanteen kehittymistä. Välillä suhdetta hiertävät myös sodan aikana käytetyt kasvintuhomyrkyt eli niin sanotun Agentti Oranssin aiheuttamat vahingot Vietnamissa.

Alueellinen yhteistyö

Suhteet Laosiin ja Kambodzhaan

Vietnamilla on tiiviit suhteet naapurivaltioihinsa Laosiin ja Kambodzhaan, tosin suhteet jälkimmäiseen ovat jossain määrin jännittyneet. Laosin ja Vietnamin yhteistyö on tiivistä politiikan ja turvallisuuden saroilla. Maat pyrkivät myös edistämään keskinäistä kauppaa ja investointeja. Kambodzhan kanssa erimielisyyksiä on muun muassa valtioiden välisestä rajasta.

Alueelliset järjestöt

Vietnam on ollut Kaakkois-Aasian valtioiden järjestön ASEANin (Association of Southeast Asian Nations) jäsen vuodesta 1995 lähtien. ASEAN edistää taloudellista yhteistyötä Kaakkois-Aasian maiden kesken, ja erityisesti se pyrkii jäsenmaiden välisen kaupan vapauttamiseen. ASEANin piirissä neuvotellaan muun muassa yhteisen talousalueen perustamisesta 1.12.2015 mennessä (AEC, Asean Economic Community). Neuvottelut eivät kuitenkaan ole edenneet toivottuun tahtiin. ASEAN on Vietnamin tärkein alueellinen viiteryhmä ja toimii myös tasapainottavana tekijänä kanssakäymisessä suuren naapurin Kiinan kanssa.

 

Aasian ja Tyynenmeren taloudellisen yhteistyön foorumin APECin (Asia-Pacific Economic Cooperation) jäsen Vietnam on ollut vuodesta 1998 lähtien. APECin tavoitteena on edistää Aasian ja Tyynenmerenmaiden välistä kaupallista ja taloudellista yhteistyötä.

 

Vietnam on myös osallistunut Aasian ja Euroopan maiden ASEM-kokouksiin (Asia-Europe Meeting) vuoden 1996 ensimmäisestä kokouksesta alkaen. Vuoden 2004 ASEM-huippukokous järjestettiin Hanoissa. 

 

Puolustuspolitiikka

Vietnamin kansan armeija (The People's Army of Vietnam) on hyvin vaikutusvaltainen toimija Vietnamissa, vain kommunistinen puolue ja hallitus sijoittuvat sen edelle. Armeija on Vietnamissa ollut perinteisesti politisoitunut, ja puolueen keskuskomitean ja politbyroon keskeisillä jäsenillä on usein armeijatausta.

 

Vedettyään joukkonsa Kambodzhasta vuonna 1989 Vietnam vähensi joukkojaan noin 500 000 sotilaan verran ja leikkasi muitakin puolustusmenojaan rajusti. Jännittyneet suhteen Kiinaan ovat kuitenkin hillinneet puolustusmenojen leikkauksia, kuten on tehnyt myös armeijan tärkeä rooli sisäisen turvallisuuden ylläpidossa. Alueen muiden maiden tapaan myös Vietnam tasapainottelee alueella, jossa on näkyvissä sekä Kiinan vallan kasvu että toisaalta Yhdysvaltojen ja alueen maiden tiivistyvä yhteistyö.

 

Vietnamissa on noin 522 000 sotilaan asevelvollisuusarmeija. Kahden vuoden asepalvelus vaaditaan periaatteessa kaikilta miehiltä. Lisäksi Vietnamilla on noin 13 000 sotilaan merivoimat ja noin 30 000 sotilaan vahvuiset ilmavoimat. Rajoja vartioi noin 40 000 sotilaan joukko. Reservijoukot ovat 5 miljoonan sotilaan vahvuiset. Ne koostuvat kaupunkialueiden People's Self-Defence Force -joukoista sekä maaseudun People's Militia -joukoista. Puolustusmenoihin Vietnam käyttää arvioiden mukaan noin 2,2 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Tarkka luku on valtionsalaisuus.

 

Vietnam on lähettänyt Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaoperaatioihin tarkkailijoita ja aikoo tulevaisuudessa osallistua myös tukijoukoin.

Kehityspolitiikka

Kehitysaste

Vietnamin talous on kasvanut ja kehitys on edennyt huimaa vauhtia. Vuodesta 2010 alkaen Vietnam on luokiteltu alemman keskitulotason maaksi, eli maan bruttokansatuote asukasta kohden ylittää 1300 Yhdysvaltain dollaria. Vietnam on kansainvälisesti menestyneimpiä maita köyhyyden vähentämisessä. Vuodesta 1993 vuoteen 2013 köyhien osuus väheni 58 prosentista alle 10 prosenttiin. Vietnam tavoittelee teollisuusmaan asemaa vuoteen 2020 mennessä.

Kehitysyhteistyö

Kehitysyhteistyöllä on ollut merkittävä rooli Vietnamin kehityksessä, mutta yhteistyön merkitys on vähentynyt Vietnamin vaurastuttua. Nykyisin kehitysavun osuus on vain muutama prosentti Vietnamin vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Vietnamin vastaanottamasta tuesta kasvava määrä on lahja-avun sijaan korkotukiluottoja.


Tärkeimmät virallisen kehitysavun antajatahot ovat Maailmanpankki, Aasian kehityspankki ADB ja Japani. Nämä kolme myöntävät jopa 80–90 prosenttia kaikesta Vietnamille myönnetystä avusta. Suurin osa tuesta on laina-apua.

 

Suomen kehitysyhteistyön maksatukset Vietnamissa vuonna 2013 olivat noin 8,3 MEUR.

Suomen kehitysyhteistyö Vietnamissa

Vietnam on vuodesta 1973 ollut yksi Suomen kahdenvälisistä pitkäaikaisista kumppanimaista. Suomen uusi kehityspoliittinen toimenpideohjelma linjaa, että Suomi siirtyy alemman keskitulotason maaksi nousseen Vietnamin kanssa asteittain muihin yhteistyön muotoihin. Käynnissä olevan siirtymäkauden aikana Suomi pyrkii luomaan mahdollisimman hyvät edellytykset yhteistyön jatkolle kaupallistaloudellisen ja muun yhteistyön muodossa.

 

Suomen kehitysyhteistyön painopiste on suunnattu Vietnamin keskitulomaahaasteisiin liittyviin teemoihin, jotka nousevat esille Vietnamin omassa kehitysstrategiassa ja -suunnitelmassa. Suomen yhteistyö Vietnamissa keskittyy kahteen pääsektoriin: 1) ilmastonmuutos ja ympäristö sekä 2) tietoyhteiskunta ja tietotalous. Yhteistyö tukee näin ollen Suomen kehityspoliittisen ohjelman painopisteitä, etenkin osallistavan ja työllistävän vihreän talouden kehitystä sekä luonnonvarojen kestävää hallintaa ja ympäristönsuojelua. Tietoyhteiskuntakehityksessä korostuvat ihmisoikeusnäkökulmasta muun muassa yhteiskunnan avoimuuden ja kansalaisten tiedonsaannin tärkeys.


Lue lisää Suomen kehitysyhteistyöstä pitkäaikaisissa kumppanimaissa.

 

Lähteet: Economist Intelligence Unit, CIA The World Factbook

Ihmisoikeudet

Vietnam on pystynyt parantamaan kansalaistensa tilannetta taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien alueilla, mutta kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien saralla saavutettu kehitys on ollut hidasta kääntyen viime vuosina jopa huonompaan suuntaan. Erityisenä huolenaiheena on ollut median- ja ilmaisunvapauden rajoittaminen, mukaan lukien blogien kirjoittajille annetut pitkät vankeustuomiot. Media ja internet, samoin kuin tieteellinen tutkimus, ovat valtion valvonnassa.

 

EU käy Vietnamin kanssa säännöllisesti ihmisoikeusdialogia, jonka valmisteluun Suomi osallistuu. Vietnam on myös ollut kaksi kertaa YK:n ihmisoikeusneuvoston määräaikaistarkastelussa vuosina 2009 ja 2014. Tarkastelujen pääpaino oli Vietnamin median ja ilmaisunvapauden kehittämisessä. 

 

Vietnam on liittynyt suureen osaan kansainvälisistä keskeisistä ihmisoikeussopimuksista. Vietnam ei kuitenkaan ole liittynyt pakolaisten asemaa koskevaan YK:n yleissopimukseen eikä allekirjoittanut kansainvälistä rikostuomioistuinta koskevaa perustamisasiakirjaa. Vietnam liittyi kidutuksen vastaiseen yleissopimukseen vasta vuonna 2013.

 

Kuolemanrangaistus on käytössä oleva rankaisukeino Vietnamissa. Kansalliskokous on vuosien varrella vähentänyt niiden rikosnimikkeiden määrää, joista kuolemanrangaistus voidaan langettaa, mutta se on mahdollista edelleen raaimmissa väkivalta- ja huumausainerikoksissa.

 

Vietnamin asukkaista lähes 14 prosenttia kuuluu etnisiin vähemmistöihin. Vietnamin hallitus on 1990-luvun lopulta lähtien ryhtynyt enenevässä määrin panostamaan vähemmistöjen yhteiskunnallisen ja taloudellisen aseman parantamisen, mutta tästä huolimatta vähemmistöryhmät ovat edelleen huomattavasti köyhempiä kuin enemmistön muodostavat kinhit. Myös vähemmistöjen koulutus- ja terveydenhoitopalvelut ovat enemmistöä heikommat.

 

Perustuslaki tunnustaa uskonnon ja mielipiteen sekä ilmaisunvapauden. Kansallisen yhtenäisyyden vaaliminen ja vakauden ylläpitäminen ovat kuitenkin hyvin tärkeitä vaikka ihmisoikeuksien kustannuksella.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Hanoi

Päivitetty 27.5.2014

© Suomen suurlähetystö, Hanoi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot