Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomen suurlähetystö, Hanoi : Tietoa Vietnamista : Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

SUOMEN SUURLÄHETYSTÖ, Hanoi

Central Building, 31 Hai Ba Trung
Hanoi, Vietnam
Puh.+84-4-3826 6788
Sähköposti: sanomat.han@formin.fi
English | Suomi | Svenska | Tiếng Việt | facebook
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
 
Maatiedosto Vietnam

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

Ulkopolitiikka

Ulkopolitiikan yleinen suuntaus

 

Vietnamista on muutamassa vuodessa tullut kansainvälisen yhteisön aikaisempaa rakentavampi jäsen, ja maan ulkopolitiikka on muuttunut aiempaa aktiivisemmaksi. Suhteita ylläpidetään nyt kaikkiin valtioihin. Vaikeasta lähihistoriastaan johtuen Vietnam antaa suuren arvon rauhanomaisille suhteille muiden valtioiden kanssa.

 

Vietnam oli sotatilassa toisen maailmansodan lopulta aina 1990-luvun alkuun asti, jolloin se veti viimeiset joukkonsa pois Kambodzhasta. Sillä on kuitenkin edelleen raja- ja aluekiistoja naapureidensa kanssa, mutta niistä on viime vuosina pyritty sopimaan muun muassa Kaakkois-Aasian valtioiden järjestössä Aseanissa (Association of South East Asian Nations) ja Aasian ja Tyynenmeren valtioiden tapaamisessa ARF:ssa (Asean Regional Forum). Vietnam on näkyvästi osallisena Etelä-Kiinan meren Paracel- ja Spratly-saaria koskevissa rajakiistoissa.

 

Suhteet Kiinaan

 

Suhteet Kiinaan ovat normalisoituneet, joskin suhteisiin luo jännitystä Etelä-Kiinan meren aluekiistat. Vietnam ja Kiina ovat päässeet sopimukseen rajankäynnistä maalla ja Tonkinin lahdella sekä yhteistyöstä kalastuselinkeinon alalla.

 

Vuonna 2003 Kiina ehdotti yhteistyötä Spratly-saarten öljy- ja mineraalivarojen hyödyntämisessä. Vietnam kieltäytyi yhteistyöstä ja vaati itselleen kaikkia saaria. Spratly-saaria vaativat myös Filippiinit, Malesia, Taiwan ja Brunei. Vuonna 2004 Vietnam ryhtyi kehittämään turismia saarilla ja kauppareittejä saarten ympäristössä, mikä synnytti Kiinan ja Vietnamin välille sanallisen kiistan. Saari-kysymys luo edelleen jännitettä Kiina-suhteeseen, ja alueen taloudellisen ja strategisen merkityksen nähdään olevan suuri.

 

Kiinasta on myös kehittynyt Vietnamin suurin kauppakumppani. Maiden välisen kaupan arvo on kokonaisuudessaan 41 miljardia dollaria vuonna 2012. Suurin osa Vietnamin kauppavaihdon alijäämästä syntyy Kiinan kanssa käytävässä kaupassa. Vuonna 2012 alijäämä Kiinan kanssa oli lähes 17 miljardia dollaria.
 

Suhteet Yhdysvaltoihin

 

Yhdysvallat päätti kauppasaartonsa Vietnamiin vuonna 1994, ja maiden väliset diplomaattiset suhteet solmittiin vuonna 1995. Tämän jälkeen maiden väliset suhteet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvallat on tullut Vietnamille entistä tärkeämmäksi vuoden 2001 lopulla tapahtuneen kahdenvälisen kauppasopimuksen solmimisen jälkeen. Kauppasopimuksen vaikutus Vietnamin ja Yhdysvaltojen väliseen kauppaan on ollut suuri. Maiden välinen vuosittainen kauppa on noin 22 miljardia dollaria. Vientiriippuvainen Vietnam on mukana Tyynenmeren kumppanuusneuvotteluissa (TPP) ja hamuaa myös tätä kautta Yhdysvaltojen markkinoita.

 

Vietnamin ja Yhdysvaltojen lähentymisen konkreettinen osoitus oli Vietnamin pääministerin Phan Van Khain vierailu Yhdysvaltoihin kesäkuussa 2005. Kyseessä oli ensimmäinen tämän tason vierailu Vietnamin sodan päättymisen jälkeen. Tämän jälkeen presidentti Bush vieraili Vietnamissa vuonna 2006 ja presidentti Triet puolestaan Yhdysvalloissa vuonna 2007. Vierailuvaihto on jatkunut tiiviinä sen jälkeenkin. Vietnamin pääministeri Dung vieraili Yhdysvalloissa 2008. Ulkoministeri Clinton vieraili Hanoissa kahdesti Vietnamin ASEAN-puheenjohtajuusvuotena 2010 sekä heinäkuussa 2008.

 

Vietnamin taloudelliset suhteet Yhdysvaltoihin ovat harmoniset, mutta samalla Yhdysvallat seuraa hyvin aktiivisesti Vietnamin ihmisoikeustilanteen kehittymistä. Välillä suhdetta hiertävät myös sodan aikana käytetyt kasvintuhomyrkyt eli niin sanotun Agentti Oranssin aiheuttamat vahingot Vietnamissa. Heinäkuussa 2012 Yhdysvallat aloitti hankkeen, jossa Agentti Oranssin tuhoja siivotaan Danangin lentokentän alueelta.

Alueellinen yhteistyö

Suhteet Laosiin ja Kambodzhaan

Vietnamilla on tiiviit suhteet naapurivaltioihinsa Laosiin ja Kambodzhaan, tosin suhteet jälkimmäiseen ovat jossain määrin jännittyneet. Laosin ja Vietnamin yhteistyö on tiivistä politiikan ja turvallisuuden saroilla. Maat pyrkivät myös edistämään keskinäistä kauppaa ja investointeja. Kambodzhan kanssa erimielisyyksiä on muun muassa valtioiden välisestä rajasta.

Alueelliset järjestöt

Vietnam on ollut Aasian ja Tyynenmeren taloudellisen yhteistyön foorumin Apecin (Asia-Pacific Economic Cooperation) jäsen vuodesta 1998 lähtien sekä Kaakkois-Aasian valtioiden järjestön Aseanin (Association of Southeast Asian Nations) jäsen vuodesta 1995 lähtien. Vietnam on myös liittynyt Aseanin vapaakauppa-alueeseen Aftaan (ASEAN Free Trade Area).


Apecin tavoitteena on edistää Aasian ja Tyynen meren ympärysmaiden välistä kaupallista ja taloudellista yhteistyötä. Vietnam toimi Apecin isäntämaana vuonna 2006. Asean puolestaan edistää taloudellista yhteistyötä Kaakkois-Aasian maiden kesken, ja erityisesti se pyrkii jäsenmaiden välisten kaupan vapauttamiseen. Aseanin puheenjohtajana Vietnam toimi 2010, jolloin se isännöi useita alueellisesti merkittäviä huippukokouksia.

 

Vietnam on osallistunut Aasian ja Euroopan maiden Asem-kokouksiin (Asia-Europe Meeting) vuoden 1996 ensimmäisestä kokouksesta alkaen vuonna 1996 ja vuoden 2004 ASEM-huippukokous järjestettiin Hanoissa. Vietnam toimi Asemin toisena aasialaisena puheenjohtajana vuosina 2003–2004.

 

Puolustuspolitiikka

Vietnamin kansan armeija (The People's Army of Vietnam) on hyvin vaikutusvaltainen toimija Vietnamissa, vain kommunistinen puolue ja hallitus sijoittuvat sen edelle. Armeija on Vietnamissa ollut perinteisesti politisoitunut, ja puolueen keskuskomitean ja politbyroon keskeisillä jäsenillä on usein armeijatausta.

 

Vedettyään joukkonsa Kambodzhasta vuonna 1989 Vietnam vähensi joukkojaan noin 500 000 sotilaan verran ja leikkasi muitakin puolustusmenojaan rajusti. Jännittyneet suhteen Kiinaan ovat kuitenkin hillinneet puolustusmenojen leikkauksia, kuten on tehnyt myös armeijan tärkeä rooli sisäisen turvallisuuden ylläpidossa. Alueen muiden maiden tapaan myös Vietnam tasapainottelee alueella, jossa on näkyvissä sekä Kiinan vallan kasvu että toisaalta Yhdysvaltojen ja alueen maiden tiivistyvä yhteistyö.

 

Vietnamissa on noin 412 000 sotilaan asevelvollisuusarmeija. Kahden vuoden asepalvelus vaaditaan periaatteessa kaikilta miehiltä. Lisäksi Vietnamilla on noin 13 000 sotilaan merivoimat ja noin 30 000 sotilaan vahvuiset ilmavoimat. Rajoja vartioi noin 40 000 sotilaan joukko. Reservijoukot ovat 5 miljoonan sotilaan vahvuiset. Ne koostuvat kaupunkialueiden People's Self-Defence Force -joukoista sekä maaseudun People's Militia -joukoista. Puolustusmenoihin Vietnam käyttää arvioiden mukaan noin 2,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Tarkka luku on valtionsalaisuus.

 

Vietnam on lähettänyt Yhdistyneiden kansakuntien rauhanturvaoperaatioihin tarkkailijoita ja aikoo tulevaisuudessa osallistua myös tukijoukoin.

Kehityspolitiikka

Kehitysaste

Vietnamin talous on kasvanut ja kehitys on edennyt huimaa vauhtia. Vuodesta 2010 alkaen Vietnam on luokiteltu alemman keskitulotason maaksi, eli maan bruttokansatuote asukasta kohden ylittää 1300 Yhdysvaltain dollaria. Vietnam on kansainvälisesti menestyneimpiä maita köyhyyden vähentämisessä. Vuodesta 1993 vuoteen 2012 köyhien osuus väheni 58 prosentista noin 10 prosenttiin. Vietnam tavoittelee teollisuusmaan asemaa vuoteen 2020 mennessä.

Kehitysyhteistyö

Kehitysyhteistyöllä on ollut merkittävä rooli Vietnamin kehityksessä, mutta yhteistyön merkitys on vähentynyt Vietnamin vaurastuttua. Nykyisin kehitysavun osuus on 2–3 prosenttia Vietnamin vuotuisesta bruttokansantuotteesta. Vietnamin vastaanottamasta tuesta kasvava määrä on lahja-avun sijaan korkotukiluottoja.


Vuonna 2013 avunantajat ovat sitoutuneet myöntämään Vietnamille kehitysapua noin 6,5 miljardia Yhdysvaltojen dollaria. Tärkeimmät virallisen kehitysavun antajatahot ovat Maailmanpankki, Aasian kehityspankki ADB ja Japani. Maailmanpankki myöntää kehitysavusta noin 44 prosenttia ja ADB ja Japani molemmat noin 22 prosenttia. Suomen myöntämä tuki Vietnamille vuonna 2012 oli noin 6,2 miljoona euroa.

Suomen kehitysyhteistyö Vietnamissa

Vietnam on vuodesta 1973 ollut yksi Suomen kahdenvälisistä pitkäaikaisista kumppanimaista. Suomen uusi kehityspoliittinen toimenpideohjelma linjaa, että Suomi siirtyy alemman keskitulotason maaksi nousseen Vietnamin kanssa asteittain muihin yhteistyön muotoihin. Suomen kehitysyhteisohjelma on parin viime vuoden aikana käynyt läpi rakennemuutoksen, jossa lähtökohtana oli kahdenvälisen kehitysyhteistyön tarpeen vähentyminen vuoden 2012 jälkeen.

Suomen kehitysyhteistyön painopiste on suunnattu Vietnamin keskitulomaahaasteisiin liittyviin teemoihin, jotka nousevat esille Vietnamin omassa kehitysstrategiassa ja -suunnitelmassa. Suomen yhteistyö Vietnamissa keskittyy kahteen pääsektoriin: 1) ilmastonmuutos ja ympäristö sekä 2) tietoyhteiskunta ja tietotalous. Yhteistyö tukee näin ollen Suomen kehityspoliittisen ohjelman painopisteitä, etenkin osallistavan ja työllistävän vihreän talouden kehitystä sekä luonnonvarojen kestävää hallintaa ja ympäristönsuojelua. Tietoyhteiskuntakehityksessä korostuvat ihmisoikeusnäkökulmasta muun muassa yhteiskunnan avoimuuden ja kansalaisten tiedonsaannin tärkeys.


Lue lisää Suomen kehitysyhteistyöstä pitkäaikaisissa kumppanimaissa.

 

Lähteet: Economist Intelligence Unit, CIA The World Factbook, UNDP Human Development Report 2007/2008, Ministry of Planning and Investment: Following the ODA Trail 2006–2007.

Ihmisoikeudet

Vietnam on pystynyt parantamaan kansalaistensa tilannetta taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien alueilla, mutta kansalaisoikeuksien ja poliittisten oikeuksien saralla saavutettu kehitys on ollut hidasta kääntyen viime vuosina jopa huonompaan suuntaan. Erityisenä huolenaiheena on ollut median- ja ilmaisunvapauden rajoittaminen, mukaan lukien blogien kirjoittajille annetut pitkät vankeustuomiot. EU käy Vietnamin kanssa säännöllisesti ihmisoikeusdialogia, jonka valmisteluun Suomi osallistuu.

Vietnam on liittynyt suureen osaan kansainvälisistä keskeisistä ihmisoikeussopimuksista. Vietnam ei kuitenkaan ole liittynyt pakolaisten asemaa koskevaan YK:n yleissopimukseen eikä allekirjoittanut kansainvälistä rikostuomioistuinta koskevaa perustamisasiakirjaa. Vietnam ei ole myöskään liittynyt kidutuksen vastaiseen yleissopimukseen, joskin kidutus on kielletty Vietnamin laissa.

 

Vietnam oli YK:n ihmisoikeusneuvosten määräaikaistarkastelussa toukokuussa 2009. Tarkastelujen pääpaino oli Vietnamin median ja ilmaisunvapauden kehittämisessä. Media ja internet, samoin kuin tieteellinen tutkimus ovat valtion valvonnassa.

 

Kuolemanrangaistus on käytössä oleva rankaisukeino Vietnamissa. Kansalliskokous on vuosien varrella vähentänyt niiden rikosnimikkeiden määrää, joista kuolemanrangaistus voidaan langettaa, mutta se on mahdollista edelleen raaimmissa väkivalta- ja huumausainerikoksissa.

 

Vietnamin asukkaista lähes 14 prosenttia kuuluu etnisiin vähemmistöihin. Vietnamin hallitus on 1990-luvun lopulta lähtien ryhtynyt enenevässä määrin panostamaan vähemmistöjen yhteiskunnallisen ja taloudellisen aseman parantamisen, mutta tästä huolimatta vähemmistöryhmät ovat edelleen huomattavasti köyhempiä kuin enemmistön muodostavat kinhit. Myös vähemmistöjen koulutus- ja terveydenhoitopalvelut ovat enemmistöä heikommat.

 

Perustuslaki tunnustaa uskonnon ja mielipiteen sekä ilmaisunvapauden. Kansallisen yhtenäisyyden vaaliminen ja vakauden ylläpitäminen ovat kuitenkin hyvin tärkeitä vaikka ihmisoikeuksien kustannuksella.

TulostaLähetä

Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Hanoi

Päivitetty 11.7.2013

© Suomen suurlähetystö, Hanoi | Tietoa palvelusta  | Yhteystiedot