Vietnamin vuotuinen väestönkasvu vuosilta 1960 - 1970 on hidastunut 3,1 prosentista vuosiin 2002 - 2006, jolloin se oli 1,4 prosenttia. Vuosille 2005-2010 on arvioitu keskimäärin 1,1 prosentin väestönkasvua. Kun vielä vuosina 1970 - 1975 naiset saivat keskimäärin 6,7 lasta, oli vastaava luku vuonna 2005 vain 1,8. Suuri vaikutus syntyvyyden vähenemiseen on ollut hallituksen "yksi tai kaksi lasta" -politiikalla, joka kuitenkin lopetettiin vuonna 2003, kun syntyvyys oli saatu hallintaan.
Väestön määrä arvioidaan olevan 90.5 miljoonaa heinäkuussa 2011.
Vietnamilaisten eliniän odote tällä hetkellä on noin 72 vuotta miehille ja 76 vuotta naisille. Alle 15-vuotiaita väestöstä on 25 prosenttia ja yli 60-vuotiaita vain noin 8 prosenttia. Suurin osa väestöstä kuuluu etnisesti vietnamilaisiin (kinh), mutta noin kuudesosa väestöstä jakautuu 53 etniseen vähemmistöön, joista suuri osa asuu pohjoisen vuoristossa, Keski-Vietnamin ylängöillä tai Etelä-Vietnamissa.
Monet vähemmistöt eivät puhu vietnamia, ja ne ovat jääneet taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen ulkopuolelle. Kiinalaisten osuus väheni maassa huomattavasti, kun suuri osa pakeni maasta vuoden 1978 jälkeen venepakolaisina. Maassa arvioidaan kuitenkin edelleen olevan yli 1,5 miljoonaa etnisesti kiinalaista.
Suurin osa, 73 prosenttia, väestöstä asuu maaseudulla keskittyen Punaisen joen ympärille pohjoisessa ja Mekongin suistoalueelle etelässä. Kaupungistumisaste on kuitenkin kasvussa, ja kaupungissa asuvan väestön osuus kasvaa noin 3,1 prosenttia vuodessa. Suurimmat kaupungit ovat etelän liike-elämän keskus Ho Chi Minh City, jossa on noin 7,2 miljoonaa asukasta, pääkaupunki, hallinnollinen keskus Hanoi pohjoisessa, jossa on noin 6,5 miljoonaa asukasta sekä satamakaupunki Haiphong, jossa on noin 1,8 miljoonaa asukasta vuonna 2009.
Lähteet: Economist Intelligence Unit, Suomen Kehitysyhteistyö 2006, CIA The World Factbook.
Varhaisimmat Vietnamiin vakiintuneet uskonnot ovat
Merkittäviä uskonnollisia vähemmistöjä ovat katolisuus ja paikalliset uskonnot Cao Dai sekä Hoa Hao. Myöhemmin Vietnamiin on syntynyt myös pieniä protestanttien, islamilaisten ja hindujen ryhmiä.
Suurin osa vietnamilaisista luokittelee itsensä ei-uskonnolliseksi, vaikkakin he kävisivät uskonnollisissa temppeleissä useita kertoja vuodessa. Päivittäisessä elämässä uskonnot kietoutuvat toisiinsa, ja varsinkin buddhalaisuus, konfutselaisuus ja taolaisuus ovat eläneet maassa rinnakkain vuosisatojen ajan sekoittuen vietnamilaiseen perinteeseen palvoa esi-isiä ja kansallissankareita. Uskontojen sekoittumisesta ja kommunistisen puolueen varsinkin aikaisemmasta kielteisestä suhtautumisesta uskontoihin johtuen vietnamilaisten on usein vaikea määritellä, mitä uskontoa he edustavat.
Vuoden 1999 väestönlaskennassa väestöstä ilmoitti olevansa
Protestantteja ja muslimeita ilmoitti olevansa alle yksi prosentti väestöstä. Peräti 80 prosenttia ei määritellyt uskontoaan viranomaisille. Arvioidaan kuitenkin, että noin 60 - 80 prosenttia vietnamilaisista harjoittaa buddhalaisuutta ainakin jossakin määrin.
Lähteet: Wikipedia: Religion in Vietnam, CIA The World Factbook
Virallinen kieli on vietnam. Englannilla on kasvava merkitys ja nykyisin sen opiskeleminen on useissa kouluissa pakollista. Suuri osa ihmisistä ei kuitenkaan puhu englantia tai puhuu sitä hyvin huonosti. Siirtomaa-aikojen perintönä vanhemmat ihmiset saattavat puhua ranskaa, mutta ranskan merkitys on vähenemässä.
Etniset vähemmistöt puhuvat lukuisia kieliä, joita ovat muun muassa
Oikeusjärjestelmä on Vietnamissa suhteellisen heikko, ja se on tiukasti sidottu kommunistiseen puolueeseen. Vietnamissa on ainoastaan noin 3000 asianajajaa ja oikeudenkäynnit ovat puutteellisia, vaikka perustuslaki takaakin syytetyille oikeuden puolustukseen. Vuonna 2006 säädettiin kuitenkin laki, joka tähtää lakimiesten määrän kasvattamiseen ja heidän pätevyyksiensä parantamiseen muun muassa asianajajaliiton perustamisen avulla. Yleinen kritiikki Vietnamin lainsäädännön laatua kohtaan on, että lait jättävät liikaa tulkinnan varaa niiden soveltamisessa, mikä antaa lakeja tulkitseville virkamiehille liikaa vapauksia. Uudistushankkeita on kuitenkin käynnissä.
Kuolemanrangaistus on käytössä - erityisesti siihen tuomitaan rikoksista, jotka liittyvät talouteen, korruptioon tai huumausaineisiin.
Korruptiota esiintyy Vietnamissa valitettavan yleisesti, niin liiketoiminnassa kuin julkisessa hallinnossakin. Ilmiön olemassaolo ja siitä yhteiskunnalle ja kehitykselle koituvat ongelmat kuitenkin tunnustetaan. Hallinto on myös asettanut korruption kitkemisen yhdeksi keskeisistä tavoitteistaan. Korruptiotapauksista myös uutisoidaan laajasti lehdistössä, mutta liian kriittiset kirjoitukset saattavat kuitenkin johtaa toimittajien pidätyksiin. Vietnam sijoittui Transparency Internationalin vuoden 2010 valtioiden välisessä vertailussa sijalle 116, keskiarvolla 2,7.
Lähteet: Economist Intelligence Unit, Country Human Right Fact Sheet - Vietnam, Transparency International.
Vietnamissa on laaja valtiollisten koulujen, korkeakoulujen ja yliopistojen verkosto, ja myös yksityisten instituutioiden määrä on kasvanut.
Koulutuslaitos jakautuu Vietnamissa
Opetus tapahtuu pääasiallisesti vietnamiksi.
Koulu on pakollista 6 - 11 -vuotialle lapsille. Vietnamin lukutaitoisuus kuuluukin maailman kärkeen. Vuonna 2008 yli 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 93 prosenttia osasi lukea ja kirjoittaa.
Vuoden 2009 lopussa koulunsa aloittavien määrä kokonaisikäluokasta oli jo 97 prosenttia ensimmäisen asteen koulutuksen suhteen. Vietnam pyrkii saamaan vähitellen koko ikäluokan myös alemman toisen asteen opetuksen piiriin. Tämä on seurausta Vietnamin hallituksen aktiivisesta koulutuksen tarjontaa lisäävästä politiikasta. Yli 11-vuotiaiden koulutus ei kuitenkaan ole maksutonta Vietnamissa, ja osa köyhimmistä lapsista ei voi jatkaa kouluaan tämän pidemmälle.
Korkeakoulujen opiskelijamäärät ovat nousseet Vietnamissa viime vuosina rajusti. Vuonna 2001 yliopistoissa opiskeli 873 000 opiskelijaa vastaavan luvun ollessa vuonna 2006 1,7 miljoonaa. Myös valtion koulutusmenot ovat nousseet nopeasti. Vuonna 1989 koulutukseen käytettiin alle 5 prosenttia BKT:stä, mutta vuonna 2002 jo 23 prosenttia.
Vietnamin opetusministeriöllä on vuonna 2010 hyväksytty toimintasuunnitelma korkeakoulutuksen ja etenkin sen laadun parantamiseksi. Myös kansainväliseen yhteistyöhön kannustetaan. Maahan on perustettu myös runsaasti yksityisiä ulkomaisia oppilaitoksia, jotka tarjoavat niin kielikoulutusta kuin korkea-asteen tutkinto-opetusta.
Lähteet: Economist Intelligence Unit, Wikipedia, CIA The World Factbook, Maailmanpankki.
Vietnam on poliittisesti vakaa yhteiskunta. Levottomuudet ovat harvinaisia, mutta alueellisia tai paikallisia mielenilmauksia saattaa esiintyä jonkin verran. Viime vuosina maankäyttöoikeuksiin liittyvät kiistat ja epäselvyydet ovat olleet useiden paikallisten tai kyläkohtaisten mielenilmauksien taustalla. Viranomaiset reagoivat mielenosoituksiin yleensä tiukasti.
Kokoontumis- ja ilmaisunvapauksia rajoitetaan Vietnamissa, samoin kuin osallistumista lakkoihin, jotka eivät ole etukäteen virallisen työväenyhdistyksen hyväksymiä.
Etniset vähemmistöt edustavat noin kuudesosaa väestöstä. Hallituksen ja vähemmistöjen väliset suhteet ovat paranemassa, mutta ovat edelleen herkät hallituksen asettaessa kansallisen yhtenäisyyden vähemmistöjen ja yksilön oikeuksien edelle. Vähemmistöjen oikeudet on kuitenkin turvattu lailla, ja viime vuosina hallitus on pyrkinyt myös parantamaan vähemmistöjen sosiaalis-taloudellista asemaa.
Vuoden 2009 arvion mukaan Vietnamin työttömyysaste on arvioiden mukaan noin 6,5 prosenttia. Sosiaalivakuutusjärjestelmä luotiin vuonna 1947, ja sitä laajennettiin vuonna 1993 koskemaan myös yksityisiä ja yhteisyrityksiä. Tällä hetkellä pakollisina järjestelmään kuuluvat
Tällä hetkellä eläkeiässä olevista kuitenkin vain hyvin harvat saavat eläkettä tai mitään muutakaan tukea, ja tuen määrä on vaatimaton.
Lähteet: Economist Intelligence Unit, CIA Factbook - Vietnam.
Vietnamilainen kulttuuri on saanut vaikutteita muun muassa Kiinasta, Ranskasta ja sosialismista. Kuitenkin esimerkiksi vietnamilaisella taiteella on aina ollut selvät ominaispiirteensä. Ennen 1990-luvun alkua maata pidettiin hyvin suojattuna ulkomaisilta kulttuurisilta vaikutteilta lukuun ottamatta neuvostoliittolaista, kiinalaista, kuubalaista kuten myös muiden sosialististen maiden kulttuuria. 1990-luvun alun jälkeen Vietnamiin kulttuuriin ovat päässeet vaikuttamaan myös muut Kaakkois-Aasian valtiot sekä Eurooppa ja Amerikka.
Vietnamilaisella taiteella on pitkä ja värikäs historia, joka ulottuu aina vuoteen 8 000 eaa. Vietnamille ominaisia taiteen muotoja ovat muun muassa alueittain vaihteleva
Vietnamilaiselle keittiölle on ominaista kasvisten runsas käyttö. Öljyä käytetään vain vähän. Ruoka rakentuu usein riisin, kalakastikkeen ja soijakastikkeen varaan. Perusmakuja ovat myös tulisuus, happamuus ja makeus. Vietnamissa käytetään myös paljon erilaisia nuudeleita ja maan erikoisuus on nuudelikeitto, phở, joka koostuu riisinuudeleista, naudan tai kanan lihasta, liemestä ja tuoreista yrteistä sekä kasviksista.
Vietnamilaisten tärkein juhlapäivä on Tết, vietnamilaisten kuunkiertoon perustuva uusi vuosi tammi- tai helmikuussa. Myös Buddhan syntymäpäivää vietetään jossain määrin täydenkuun aikana neljännessä kuussa. Häitä pidetään yhtenä tärkeimmistä juhlista, ja niitä juhlitaan näyttävästi.
Kaikki tiedotusvälineet kuuluvat Vietnamissa valtion valvonnan alaisuuteen, ja niiden on noudatettava uutisoinnissaan kommunistisen puolueen virallista linjaa. Mahdollisuudet kriittiseen journalismiin ovat rahoitettuja, ja toimittajia saatetaan myös pidättää. Hallitus valvoo sekä kotimaisten että ulkomaalaisten tiedotusvälineiden toimintaa. Myös Internetin e-lehtien ja blogien sisältöä tarkkaillaan.
Voice of Vietnam on valtion virallinen, kuuluvuudeltaan koko maan kattava radiokanava. Valtion virallinen televisioyhtiö on nimeltään Vietnam Television.
Internet tuli ensimmäistä kertaa saataville Hanoissa ja Ho Chi Minh Cityssä vuonna 1998, ja sen käyttö on kasvanut jatkuvasti. Vuonna 2009 Vietnamissa oli yli 21 miljoonaa Internet-käyttöliittymää eli noin 24 prosenttia väestöstä ja 2,6 miljoonaa laajakaistaliittymää. Internetin käyttö kaksinkertaistui vuoden 2008 aikana, jolloin nettiä käytti jo 40 miljoonaa vietnamilaista.
Suurin osa ihmisistä käyttää Internetiä nettikahviloissa. Käyttö keskittyykin pitkälti kaupunkialueille. Käytön odotetaan lisääntyvän edelleen, kun tarjolle tulee entistä enemmän vietnamilaisille suunnattua sisältöä.
Hallitus kontrolloi Internetin sisältöä, ja ainakin pääsy ulkomaisille aikuisviihde- ja poliittisesti kyseenalaisille sivustoille on estetty. Hallitus voi myös rajoittaa kaistan leveyttä ja valvoa myös yksityisiä Internetin käyttäjiä.
Lähteet: Economist Intelligence Unit.
Kansalaisyhteiskunnan toiminta on tiukasti valtion valvomaa. Toiminta on tosin vapaampaa sellaisten aihepiirien parissa, jotka eivät ole poliittisesti herkkiä, kuten koulutuksen, terveydenhuollon, ympäristönsuojelun ja maaseudun kehityksen tukemisessa. Vaikka poliittinen kontrolli onkin tiukkaa, valtion ja kansalaisyhteiskunnan suhteiden kehittämistä pyritään edistämään. Perustuslaki takaa kokoontumis- ja yhdistysvapauden, mutta toiminta ei saa olla ristiriidassa järjestelmän kanssa.
Tämän sivun sisällöstä vastaa Suomen suurlähetystö Hanoi
Päivitetty 8.8.2011
